tiistai 21. tammikuuta 2014

171. - 174. Bayerische Motoren Werke tarjoaa ajamisen iloa

BMW saapui kaupunkiin xDrive-kiertueellaan, kun Volvo viikonloppuna kierteli AWD-malleillaan ja huomenna on Audin vuoro tehdä quattro Tour. Mersu varmaan vielä tekee 4Matic-kiertueensa, niin silloin kaikki ns. premium-merkit ovat apinoineet Audin alkuperäistä ideaa quattro Tourista.


171.
Valmistaja: BMW
Malli: X3 30d
Vuosimalli: 2013
Moottori: 3.0 diesel
Vaihteisto: automaatti

Olen aiemmin ajanut 2-litraisen dieselin X3:n kuorissa ja se oli hyvä auto, mutta ei niin hyvä, että olisin siihen ottanut velkaa. Nyt oli vuorossa käsittääkseni uudistettu X3 3-litraisella dieselillä ja jos haluaisin karrikoida todella rankastai, niin toteaisin, että olipas upea moottori autossa.

Oli X3 kuitenkin hieman muutakin, kuin pelkkä moottori. Alla oli nastarenkaat, niin en voinut koeajoautoa verrata oikein omaan autoon, joka on kitkoilla hiljainen. Nastat rallatteli oikein tosissaan X3:ssa ja tiedän sen olevan vain harhaa, mutta kun kuulen nastojen raapivan asfalttia, niin minusta tuntuu, että renkaat ovat silloin liukkaammat kuin kitkarenkat, jotka nekin varmasti sutivat, mutta eivät pidä ääntä.

Ohjaus on saksalaisen jämäkkä, jopa hieman raskaanoloinen, mutta tunto on erittäin hyvä Alusta on pehmeännän tuntuinen kuin esim. omassa Q5:ssa ja se syö pienet töyssyt hyvin. Moottori on kuitenkin parasta antia, sillä se vääntää todella hyvin ja teho tuntuu olevan saatavilla millä kierrosluvulla tahansa.

Ajon alussa koitin pari minuuttia saada ajoasentoni hyväksi, mutta en onnistunut siinä. Penkki ei noussut ja vaikka istuinosaa saikin jatkettua, niin jatkoa ei saanut nostettua tukemaan reisiä. Rattiakaan en onnistunut siirtämään, mutta se varmaan vain oli taitamattomuutta. Ajon jälkeen kuulin, että penkki kyllä nousee, mutta ratista pitää ottaa kiinni ja nostaa siten kannikoitaan kuin ilmaa päästääkseen, että penkki jaksaa nousta. Tekisi mieleni kysyä, että mitä vikaa on perinteisessä pumpussa, jolla penkin saa ylös, vaikka sillä istutaan täydellä painolla?


 
172.
Valmistaja: BMW
Malli: 328iA Gran Turismo xDrive
Vuosimalli: 2013
Moottori: 2.0 turbo
Vaihteisto: automaatti

Gran Turismo on minun mielessä autopelin nimi, mutta ulkonäöltää 328iA Gran Turismo on lievästi houkutteleva, vaikka se ei oikein osaakaan päättää, että onko se farmari, coupe vai jotain muuta. Lähemmän tarkastelun jälkeen se on jotain muuta, eikä oikein hyvä siinä.

Katumaasturien jälkeen Gran Turismoon laskeudutaan alas istumaan, mutta penkki on välittömästi hyvä, eikä säätöjä tarvitse tehdä muuta kuin vetää penkki pitkille jaloille sopivan matkan päähän ratista. Sporttiseen olemukseen varmaan lisäksi oli laitettu sähköinen ristiselän tuen säätö, joka toimi kuten Audissa, mutta myös ns. selän halajaa, eli sähkömoottoreilla kääntyvät sivuttaistuet selälle. Jostain omituisesta syystä autossa oli perinteinen käsijarru, vaikka se olikin automaati. Käsijarru jää ison kyynärtuen taakse piiloon ja sitä operoidakseen täytyy vääntää käsi olkavartta myöten epämiellytävään asentoon.

Oletin, että autossa olisi BMW:n upea suora kuutonen pellin alla, mutta sielläpä lymyileekin 2-litrainen turbokone. Tehoja on kuristetu 245 hevoista ja vääntöä 350 Nm ja noilla luvuilla kyllä pitäisi irrota iloa, mutta jotenkin minä en onnistunut siinä. Syynä saattaa olla liika autoilu dieseleillä ja niiden väännöllä. Bensakoneen kierrättäminen tuntui äkkiseltään ikäänkuin turhalta. Miksi  kiertää niin korkealle, jos vähemmälläkin pääsisi? Kun maantienopeudesta haluaa ohitella äkäisemmin, niin vaihteita putoaa ainakin kaksi alas ja kierrokset hyppäävät hurjiin lukemiin. Vaikka numeroiden mukaan 328iA on sekunninkymmenyksen nopeampi kiihtymään nollasta sataan kuin ensin ajamani X3 30d, niin X3 tuntuu käytännössä nopeammalta.

Jos jättää huomiotta huonosti sijoitetun käsijarrun, niin kyynärtuki on kyllä juuri siinä missä sen pitääkin ja voin kuvitella, että moottoritiellä kruisaaminen Gran Turismolla on hyvin miellyttävää hyvän ajoasennon tuudittamana. Moottoritie onkin varmasti ominaisempi paikka autolle, koska jousitus on jäykänpuoleinen ja routapatteja täynnä olevalla parkkipaikalla käännellessä auto tuntuu hyppivän pateista.

Nastojen rallattelu kuuluu sisälle samalla tavalla kuin X3:ssa mutta lisäksi alustasta tuntui lähtevän outo kumina, jota en oikein osannut yhdistää mihinkään. Se kuitenkin kuului sisälle heti kaupunkinopeuksista lähtien.


173.
Valmistaja: BMW
Malli: X5M 50d
Vuosimalli: 2013
Moottori: 3.0 diesel
Vaihteisto: automaatti

 X5M 50d on jo hieman eri luoka auto, kuin kolmossarjalaiset ennen sitä. Istuimessa on vain sähkösäätöjä ja niiden kanssa vekslatessa menee muutama minuutti, mutta ajoasento kyllä löytyy ja istuin on eriomainen. Ratissa on nähtävästi joku automatiikka helpottamaan kulkua autoon ja pois ja se nousee, kun auton sammuttaa ja laskee, kun autoon istuu. Ongelmana oli, että se laski hieman liikaa, enkä löytänyt ohjainta, jolla olisin saanut ratin pois osittain mittariston edestä. Tuo on kyllä varmasti säädettävissä, mutta mistä?

Välittömästi liikkeelle lähtiessä on selvää, että X5 on kertaluokkaa hiljaisempi ajokki kuin X3 tai 3-sarjan GT. Moottorista lähtee kyllä mukava murina ja mallimerkinnän mukaan sitä saattaisi helpostikin luulla isoksi 5-litraiseksi. Pellin alla on kuitenkin 3-litrainen dieselkone, jonka seurana on kaksi turboa ja sisälle kuuluva ääni tulee auton kaiuttimista. Tehoa koneesta on puristettu 381 hevoista ja vaatimattomat 740 väännöstä ja ne kyllä huomaa. Teho ei tunnu ehkä ihan niin välittömältä kuin X3:ssa saman koneen laiskemmassa versiossa, mutta ero on varmaan enemmän tuntumassa. Kun tehoihin pääsee käsiksi, niin yli kaksitonninen auto liikahtaa hyvin vaivattomasti ja etenkin näin talvisen liukkaalla säällä kiemurtelua on havaittavissa, kun kaikki renkaat tavoittelevat pitoa siirtääkseen tehon tiehen.

X5:n massa aiheuttaa sen, että vaikka mittari kertoo auton liikkuvan lujaa ja kiihtyvän lujaa, niin liikkeet tuntuvat huomaamattomilta ja rauhallisilta. Se vaatii ajajalta tarkkaivaisuutta etenkin, kun sitä vauhtia pitäisi hidastaa. M-alusta on kyllä niin tukeva, että en epäile etteikö auto kesällä käyttäytyisi kuin pienempi henkilöauto. Ohjaus on jälleen kerran jämäkkä, mutta tuntuma tiehen on ohuempi kuin esim. X3:ssa. Todellisuus on eristetty auton ulkopuolelle ja sisälle tulee vain se mitä sinne halutaan tuoda, kuten 
ne kaiuttumien toistamat teennäiset moottoriäänet.
Alusta on jäykempi kuin X3:ssa ja pienet pomput tuntuvat enemmän, mutta eivät kuitenkaan häiritsevästi.

Erittäin mukava auto, jolla epäilemättä ajaisi pitkän pätkän nauttien koko ajan, vaikka tie olisi välillä hieman huonompi tai olematonkin.


174.
Valmistaja: BMW
Malli: M550d Touring xDrive
Vuosimalli: 2013
Moottori: 3.0 diesel
Vaihteisto: automaatti

Viimeinen kiertueen autoista, jonka testasin oli jo lähtökohtasesti semmoinen, mistä en ole juuri kiinnostunut, mutta jos testattavissa on 318 hevosvoimaa ja 740 Nm vääntöä jonkun toisen polttoainelaskulla, niin sille ei sanota ei.  M550d Touring on BMW 5-sarjan farmari, jonka pellin alla on sama kone kuin edellä mainitusssa X5:ssa. Samaan tapaan kuin X5:ssa myös moottorin äänimaailma sisätiloissa on keinotekoinen, mutta sellaisenaan hyvin miellyttävä.

Istuimelle laskeudutaan taas alas, mutta ajoasento kyllä löytyy hyvästä penkistä nopeasti. Yksi muitakin malleja yhdistävä tekijä on erittäin tehokkaat penkinlämmittimet. Pykäliä on kolme ja jos tehokkaimman laittaa päälle ensin, niin persusta polttelee parin minuutin päästä eikä se helpota vaikka tehoja pienentäisikin, vaan lämmitys on pakko laittaa pois.

Mittaristo on M550d:ssä täysin elektroninen ja nopeusmittarin neula heilahtaa vain, jos pikselit näytöllä tahtoo niin. Ei se varsinaisesti häirinnyt, mutta olin kuitenkin huomaavina kierroslukumittarin viisarin tarkkuuden kärsivän, jos kaasun painoi pohjaan ja kierrosluuvut heittelivät nopeasti.

Ohjaus on samanlainen kuin muissakin ja auto menee kuin raiteilla hyvin vakaasti moottoritiellä. Ohjauksessa on hieman raskas tuntu, ei liikaa, mutta kuitenkin. Silti sitä saa veivata edestakas reilustikin vauhdissa, eikä auto tee mitään epävarmuutta aiheuttavia liikkeitä. Alusta on M-sarjamaisen jäykkä ja varmasti luo tuota vakautta ajoon. Patikkoisella parkkipaikalla auto kyllä sitten pomppii kuin Plaston muovirekka asfaltilla, joten pitkää nimismiehen kiharaa en välttämättä haluaisi autolla ajaa.

Tehoja on vähintään riittävästi ja vääntöä vielä hieman enemmän. Kitkarenkailla varustettuna auto oli myös hiljaisempi kuin esim. X5 nastarenkailla, mutta jäisellä tiellä pito oli myös heikompi. Teho on kyllä saatavilla juuri niinkuin haluaa, että renkaat eivät sudi, jos niin ei halua, mutta jos niin kuitenkin haluaa tehdä, niin luistoneston voi kytkeä osittain tai kokonaan pois, kuten kaikista koeajetuista autoista. Jo osittainen poiskytkentä mahdollistaa leikkimisen ja takavetomaisen käytöksen