Valmistaja:Jeep
Malli: Renegade
Vuosimalli: 2018
Moottori: 2.0 Multijet diesel
Vaihteisto:M6
En tiedä miten saksalaiset luokittelee autoja, kun eivät niistä vissiin paljon tiedä, mutta minut ainakin yllätti, kun Frankfurtin kentälle saapuessani sain sähköpostistani lukea, että minulle on annettu vuokralle Jeep Renegade, kun minä tietoisesti varasin Opel Insignia tai vastaavan. Opel Insignia on iso auto, pituudeltaan vähintään 4,89 metriä, kun taas Renegadea voisi valehtemelematta kutsua pieneksi autoksi 4,23 metrin mitallaan. 60 sentin pituusero on minun mielestä riittävä ero luokittemaan Insignian ja Renegaden eri autoluokkiin, mutta Hertzin mielestä niin ei siis ole.
Pituuserot sikseen, sain siis alleni käytännössä aivan uuden Jeepin. Mittarissa oli karvan verran alle 700 km ja rekisteröinti oli tapahtunut 1,5 viikkoa sitten, joten ei minun pitäisi valittaa, sillä ei sitä aina pääse yhtä vähän ajetun auton rattiin. Minun pitäisi varmaan lukea edellinen raporttini Renegadesta täältä, mutta en nyt jaksa. Uusin versio kuitenkin lähtee käyntiin nappia painamalla ja 2-litrainen diesel hörpöttää melko reilulla äänellä kuuluen sisälle asti. Kunhan kuski jalka jarrulla painaen useamman kerran turhaan vaihdekeppiä tökittyään ja ihmeteltyään tajuaa, että alla onkin manuaalivaihteinen auto ja muistaa painaa myös kytkimen pohjaan, niin auto lähtee myös liikkeelle.
Maantiellä pitkä akseliväli taas antaa tunnun isommasta autosta je meno on miellyttävää. Alusta on jämpti, ohjaustuntuma on hyvä ja näkyvyys ulos on hyvä lähes pystysuoran ikkunan läpi. Kojelauta on sekavan oloinen ja siitä johtuen ilmastoinnin lämpötilan säätäminen on jopa haastavampaa, kuin näytön kielen vaihtaminen italiaa suuremmin osaamatta italiasta englanniksi. Huonommaksi puoleksi on myös lisättävä vilkkuviiksi, joka ei tuntunut oikein toimivan. Kaistavaihtovilkku on olemassa, mutta viiksestä puuttuu tuntuma, joten käytännössä vilkutus jää joko helposti tekemättä tai sitten kääntymisvilkku menee päälle.
Jos moottoriääni kuului sisälle hyvin tyhjäkäynnillä ja autotallissa ajaessa, niin se kuuluu edelleen sisälle moottoritiellä ajaessa, vaikka kova rengasmelu ja suhina sitä koittavatkin peittää.
Loppuun on pakko palata vielä auton tiloihin. Vaikka pituuseroa onkin Insignia ja Renegaden välillä, niin kuskin ja matkustajien tiloissa ero jää ehkä jopa hämmästyttävän pieneksi. Myönnän, että jätin kuskin penkin hieman edemmäksi kuin jättäisin, jos olisin autossa yksin, mutta siinä asennossa kuitenkin pystyin hyvin ajamaan ja silti taakseni mahtui istumaan aikuinen ihminen, olkoonkin hän sitten pienehkö ruotsalainen nainen tai aasialainen mies. Kuskin penkin asento tuskin vaikuttaa faktaan, että kaasujalan sivuttaistuki on epämiellyttävän lyhyt ja keskikonsolin reuna painaa kuskin säärtä. Minä huomasin sen jo alle tunnin ajossa, joten se varmasti olisi vielä helpommin huomattavissa, jos pitäisi tehdä päivän mittainen ajosessio.
Suurin ero Insigniaan onkin peräkontissa, sillä se ei ole järin suuri. Alkumatkasta meitä oli auton kyydissä kolme henkilöä ja peräkontti tuli täyteen kolmesta lentoyhtiöiden matkustamoon hyväksytystä vetolaukusta ja kahdesta selkärepusta ja silloin peräkonttia peittävä kova suoja jäi hieman koholleen.Summa summarum, Renegade on isomman tuntuinen auto, jolla on ihan mukava ajaa, mutta en lähtisi sillä kuitenkaan ajamaan Saksan halki päivässä. Vuokralla ollut yksikö on tarvittaesa 4-vetoinen erillisen nappulan kautta. Jos huomenna on mahdollisuus jotenkin testata nelivetoa, niin lisään sen tähän loppuun. Voisin kuvitella, että lyhyet yliviennit keulassa ja perässä sekä kohtuullinen maavara tekisivät Renegadesta maastossa ihan näppärän ajokin nelivedon kanssa .
