214.
Valmistaja: Audi
Malli: A4 Avant
Vuosimalli: 2016
Moottori: 3.0 TDI
Vaihteisto: 8-v automaatti
Se tuntuu erikoiselta, kun löytää itselleen täysin sopivan kengän. Semmoinen kevyt kenkä, joka kuitenkin tukee ja sopii jalkaan täydellisesti ja tarjoaa hyvän pidon. Semmoinen kenkä, jonka ensi kertaa jalkaan laittaessa tietää tuovan lisää juoksuvauhtia, tarpeen niin vaatiessa, ja auttavan hyppäämään korkeammalle. Siihen tunteeseen vertaisin sitä hyvää tunnetta, kun istuin uuden Audi A4 Avant rattiin ja hieman "jaloittelin", eli lähdin liikkeelle.
Tunteeseen epäilemättä vaikuttaa minun oma Audi A4, jolla ajoin aiemmin tuhansia kilometrejä, mutta ei se kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että uusi kehitysversion B9 Audi A4 on todella hyvä auto - ainakin, kun hieman varustelee . Minä testasin jo aiemmin 150-hevosvoimaisen ja manuaalivaihteisen uuden A4:n enkä ollut kovin vakuuttunut. En nähnyt suunnatonta eroa tämän hetkiseen Skoda Octaviaani. Nyt alla ollut 3-litrainen, 272-hevosvoimainen ja automaattivaihteinen A4 oli jotain erilaista.
Edelleenkään A4:ssa ei ollut kosketusnäyttöä, mutta mittaristona Audi virtual cockpit, jonka tiesin mielenkiintoiseksi lisäksi jo aikaisemmasta Audi TT-koeajosta. Kuskin penkki oli sähkösäätöinen urheiluistuin, joka imaisi minut luottamusta herättävän tukevaan syleilyyn. Ohjaamo on tyylikäs ja laadukkaan tuntuinen ja nappulat ovat tutuilla paikoilla.
3-litrainen diesel ei ärjy, vaan murisee matalalla ja voimakkaalla tavalla. 272 hevosta ja 600 Nm vääntöä riittävät liikuttamaan laihtunutta A4 kaikinpuolin miellyttävästä - ei pröystäilemällä, vaan tarpeellisen ripeästi. Luvattu kiihtyvyys 0-100 km/h on 5,4s ja vaikka en sitä päässytkään kellottamaan, niin uskon lukuun. Kaasun pohjaan painaessa A4 ampaisee eteenpäin nelivedon turvin tien pinnasta riippumatta ja edelleen diesel-moottori vain murisee kauniisti.
Koeajoversiossa oli Audin urheilualusta, eli 20mm normaalia matalampi. Meno oli tukevaa ja jämäkkää, mutta todennäköisesti sähköisesti säädettävän iskunvaimennuksen ansiosta silti tasaista ja pomputonta. Ohjaustunne ja ohjaus kokonaisuudessaan on erinomainen. A4 taittuu mutkiin kuin unelma ja ratin kautta saa palautteen tien pinnasta, mutta mitään turhia tärinöitä ei sisälle välity.
Tekstistä varmaan käy selväksi mitä mieltä minä olen uudesta A4 noilla kaikilla varusteilla. Valitettavasti audimaiseen tyyliin kaikesta tuosta kivasta saa maksaa kalliin hinnan. Hinnat tuolla moottorilla alkaa jostain 67000€ paikkeilta, mutta koeajoauton hinta oli jossain 100000€ paikkeilla kaikkinen varusteineen. Aikaisemmin auton hintoja verratessani en nähnyt oman Octaviani ja suurinpiirtein vastaavan Audi A4 Avantin n. 15000€ hintaeroa mitenkään perusteltuna, mutta jos minulla olisi tuo 100000€ rahaa, niin mitkään perustelut eivät olisi tarpeen, vaan vaihtaisin Skodan Audiin sen siliän tien. Järkeväksi tuommoista vaihtoa ei voisi missään tapauksessa kutsua, mutta siinä se juttu onkin. Octavia on järkevä ja erinomaisen hyvä auto, mutta siitä puuttuu se tunne, jonka tunsin heti, kun lähdin liikkeelle tällä Audilla. Ei muuta kuin lottoamaan.
torstai 28. tammikuuta 2016
keskiviikko 20. tammikuuta 2016
213. Audi Q3
213.
Valmistaja: Audi
Malli: Q3
Vuosimalli: 2015
Moottori: 2.0 TDI
Vaihteisto: 7-v automaatti
Audi Q3:n ratin taakse istuminen heti Q7:n ajamisen jälkeen oli jotain erilaista. Ei sen takia, että Q7:ssa oli sähköisesti säädettävät istuimet ja Q3:ssa tavalliset istuimet vaan ihan sen takia, että minun oli hieman hankala löytää luonnollista ajoasentoa pienessä ohjaamossa. Kyllä se lopulta löytyi, mutta en tuossa asennossa ihan niin pitkää matkaa ajaisi kuin isommalla Q-autolla.
Jos vertaisin Q3 jonkin aikaa sitten ajamaani Jeep Renegadeen, niin Audi on karvan verran hiljaisempi, vaikka moottorin äänet kyllä kuuluvat sisälle niinkuin renkaidenkin rallatus asfaltilla. Alusta on ihan perstuntumalla jäykempi Audissa kuin Jeepissa ja siksi Q3 tuntuu ajossa aavistuksen itseään isommalta.
110kW, eli 150hp, ei tee Q3:sta mitään tykkiä, mutta kyllä sillä tielle pääsee ja moottoritiellä ohittamaankin. Q3 on epäilemättä kokoluokassaan hyvä auto, mutta johtuen varmaan osittain siitä, että olin juuri ajanut ison Q7:n, niin minut Q3 jätti jotenkin pettyneeksi.
Valmistaja: Audi
Malli: Q3
Vuosimalli: 2015
Moottori: 2.0 TDI
Vaihteisto: 7-v automaatti
Audi Q3:n ratin taakse istuminen heti Q7:n ajamisen jälkeen oli jotain erilaista. Ei sen takia, että Q7:ssa oli sähköisesti säädettävät istuimet ja Q3:ssa tavalliset istuimet vaan ihan sen takia, että minun oli hieman hankala löytää luonnollista ajoasentoa pienessä ohjaamossa. Kyllä se lopulta löytyi, mutta en tuossa asennossa ihan niin pitkää matkaa ajaisi kuin isommalla Q-autolla.
Jos vertaisin Q3 jonkin aikaa sitten ajamaani Jeep Renegadeen, niin Audi on karvan verran hiljaisempi, vaikka moottorin äänet kyllä kuuluvat sisälle niinkuin renkaidenkin rallatus asfaltilla. Alusta on ihan perstuntumalla jäykempi Audissa kuin Jeepissa ja siksi Q3 tuntuu ajossa aavistuksen itseään isommalta.
110kW, eli 150hp, ei tee Q3:sta mitään tykkiä, mutta kyllä sillä tielle pääsee ja moottoritiellä ohittamaankin. Q3 on epäilemättä kokoluokassaan hyvä auto, mutta johtuen varmaan osittain siitä, että olin juuri ajanut ison Q7:n, niin minut Q3 jätti jotenkin pettyneeksi.
tiistai 19. tammikuuta 2016
212. Audi Q7
212.
Valmistaja: Audi
Malli: Q7
Vuosimalli: 2016
Moottori: 3.0 TDI
Vaihteisto: 8-v automaatti
Audin möhköfantti, eli Q7 on uudistunut ja mallivuoden 2016 auto onkin huomattava parannus vanhaan Q7:an. Henkilökohtaisesti en koskaan tykännyt vanhan Q7:n ulkonäöstä, mutta uutta jo katselee ihan mielellään. Kun autoa katselee, niin vaikuttaa kyllä siltä, että Audin ja Volvon suunnittelijat ovat olleet viettämässä viikonloppua samassa paikassa ja ovat kopioineet toisilleen saman ulkomuodon.
Koeajossa ollut auto oli kahdesta saatavilla olevasta 3-litraisesta dieselistä tehokkaampi,eli tehoja oli 200kW tai arkisemmin 272 kaakkia ja vääntöä kunnioitettavat 600 Nm. Vaikka uusi Q7 on edeltäjäänsä verrattuna laihduttanut yli 300kg, niin ei nuo tehot ja vääntö kuitenkaan saa autosta mitään räyhäkästä tapausta, vaan liikkuminen on mukavan ripeää, mutta kuitenkin arvokkaan pehmeää. Pehmeyteen saattoi kyllä vaikuttaa ilmajousitus, joka tekee ajosta tasaista ja hiljaista. Ohjaus on tehostettu keveäksi ja nelipyöräohjauksen ansiosta parkkipaikoilla pyörittely onnistuu isolla Q7:lla kuten pienemmällä autolla. Kameroita on joka sivulla ja näytön kautta näkee kuolleet kulmat ahtaissa paikoissa.
Alla olleiden nastarenkaiden rapina kuului kyllä sisälle asti moottoritiellä pienen tuulen suhinan lisäksi, mutta molemmat äänet on niin hiljaisia, että niitä pitää kyllä keskittyä kuuntelemaan, että niistä häiritsevää saisi. Moottorin ääni kuuluu kiihdyttäessä sisälle mukavana murinana, mutta ajossa sen ääntä ei huomaa. Kaikinpuolin Q7 oli semmoinen auto, jolla ajaisi pitkää matkaa mistään ulkoisesta asiasta huolehtimatta.
Valmistaja: Audi
Malli: Q7
Vuosimalli: 2016
Moottori: 3.0 TDI
Vaihteisto: 8-v automaatti
Audin möhköfantti, eli Q7 on uudistunut ja mallivuoden 2016 auto onkin huomattava parannus vanhaan Q7:an. Henkilökohtaisesti en koskaan tykännyt vanhan Q7:n ulkonäöstä, mutta uutta jo katselee ihan mielellään. Kun autoa katselee, niin vaikuttaa kyllä siltä, että Audin ja Volvon suunnittelijat ovat olleet viettämässä viikonloppua samassa paikassa ja ovat kopioineet toisilleen saman ulkomuodon.
Koeajossa ollut auto oli kahdesta saatavilla olevasta 3-litraisesta dieselistä tehokkaampi,eli tehoja oli 200kW tai arkisemmin 272 kaakkia ja vääntöä kunnioitettavat 600 Nm. Vaikka uusi Q7 on edeltäjäänsä verrattuna laihduttanut yli 300kg, niin ei nuo tehot ja vääntö kuitenkaan saa autosta mitään räyhäkästä tapausta, vaan liikkuminen on mukavan ripeää, mutta kuitenkin arvokkaan pehmeää. Pehmeyteen saattoi kyllä vaikuttaa ilmajousitus, joka tekee ajosta tasaista ja hiljaista. Ohjaus on tehostettu keveäksi ja nelipyöräohjauksen ansiosta parkkipaikoilla pyörittely onnistuu isolla Q7:lla kuten pienemmällä autolla. Kameroita on joka sivulla ja näytön kautta näkee kuolleet kulmat ahtaissa paikoissa.
Alla olleiden nastarenkaiden rapina kuului kyllä sisälle asti moottoritiellä pienen tuulen suhinan lisäksi, mutta molemmat äänet on niin hiljaisia, että niitä pitää kyllä keskittyä kuuntelemaan, että niistä häiritsevää saisi. Moottorin ääni kuuluu kiihdyttäessä sisälle mukavana murinana, mutta ajossa sen ääntä ei huomaa. Kaikinpuolin Q7 oli semmoinen auto, jolla ajaisi pitkää matkaa mistään ulkoisesta asiasta huolehtimatta.
torstai 14. tammikuuta 2016
211. Kauhea ranskalainen
211.
Valmistaja: Citroen
Malli: C4 Picasso
Vuosimalli: 2015
Moottori: 1.6 diesel
Vaihteisto: 6-vaihteinen manuaali
Monesti vuokra-autoa vastaanottaessa yllätys on positiivinen, mutta välillä tulee niitä päiviä, kun tuleekin olo, että ullatus, tässä on sun auto. Olin varannut Ford C-max tai vastaavan ja olin välittömästi pettynyt, kun sain Citroenin avaimet käteen. Minulla ei ole edes paljon kokemusta Citroeneista, mutta Fordeista on ja siksi tuo pettymyksen tunne.
Parkkipaikalla odotti siis Citroen C4 Picasso, jossa oli 7istuinpaikkaa ja joka näytti jotenkin suunnattomalta möhköfantilta pienessä parkkiruudussa. Picasso on n. 30cm pidempi kuin Ford C-max ja kyllä se siltä tuntuikin, kun luovin sen ulos parkkitalosta hiuksen hienosti kylkeenajon välttäen, kun navigaattoria näppäilevä Ford-kuski ei nähnyt minua. Varusteena oli kyllä peruutuskamera ja monta muutakin herkkua, mutta äkkiseltään niihin oli vaikea luottaa, joten möhkö mikä möhkö.
Moottorina oli 1.6-litrainen diesel, joka tuntui kyllä riittävän voimakkaalta ainakin, kun olin yksin liikkeellä, mutta epäilen pienen voimattomuuden tunteen hiipivän kuskin tuntoihin, jos kyydissä on 7 ihmistä. 6-vaihteinen manuaali pelasi hienosti, mutta risteyksistä lähtöihin 1. vaihde oli valitettavan lyhyt ja ripeä kiihdyttäminen vaati välittömän 2. vaihtamisen. Citroen lupaa autolle huippunopeutta 188km/h ja kyllä minä mittarin mukaan 183 km/h sain kinnattua pitkään alamäkeen, mutta tuossa vauhdissa meno on jo aika hirvittävää. Picasso on kovin tuuliherkkä ja muutenkin tienpinnan muutoksissa helposti kiemurteleva, mutta jos noista tunteista ei vaan välitä, niin kyllä auto ihan tukevasti kulkee ja moottoritien mutkat taittuivat luotettavan tuntuisesti vielä yli 140 vauhdissakin.
Picassossa ei ole viisarimittareita ollenkaan, vaan keskipaneeliin on sijoitettu iso LCD-näyttö, jossa näkyy kaikki oleellinen tieto, kunhan hieman katsetta vasemmalle kääntää. Olin hieman kiireessä liikkeellä ja ensimmäisen 40 minutiin ajon aikana en päässyt alkuunkaan kärryille miten esim navigoinnin ohjeet näkyivät näytöllä, mutta toisella pidemmällä ajosessiolla ne jo tajusin. En saanut navigaattoria puhumaan mitään, mutta en kovin kovasti yrittänytkään. Keskikonsolissa on toinen kosketusnäyttö ja muutama hipaisunäppäin, joiden kautta ohjataa kaikkea radiosta navigointiin ja lämmityksestä auton asetuksiin.
Kuskin istuin oli lyhyt ja reisiin alkoi painamaan melko pian tuen puute. Kaasupoljin sijaitsee lähellä sivuseinämää ja minun oli jotenkin hankala löytää oikeaa asentoa jalalleni, kun kengän kärki osui koko ajan väliseinää kaasua painaessa. Pahinta Picassossa oli kuitenkin korin sisällä kumiseva melu ajettaessa moottoritiellä. Minun korvat soivat ajosessioiden jälkeen, kun rengasmelu pääsi kaikumaan isossa tilassa. En osaa kuvitella millaista kakofoniaa Picasso soittaisi Suomen teillä, jotka nastarenkaat ovat syöneet kuralle enkä halua sitä kokeakaan.
Valmistaja: Citroen
Malli: C4 Picasso
Vuosimalli: 2015
Moottori: 1.6 diesel
Vaihteisto: 6-vaihteinen manuaali
Monesti vuokra-autoa vastaanottaessa yllätys on positiivinen, mutta välillä tulee niitä päiviä, kun tuleekin olo, että ullatus, tässä on sun auto. Olin varannut Ford C-max tai vastaavan ja olin välittömästi pettynyt, kun sain Citroenin avaimet käteen. Minulla ei ole edes paljon kokemusta Citroeneista, mutta Fordeista on ja siksi tuo pettymyksen tunne.
Parkkipaikalla odotti siis Citroen C4 Picasso, jossa oli 7istuinpaikkaa ja joka näytti jotenkin suunnattomalta möhköfantilta pienessä parkkiruudussa. Picasso on n. 30cm pidempi kuin Ford C-max ja kyllä se siltä tuntuikin, kun luovin sen ulos parkkitalosta hiuksen hienosti kylkeenajon välttäen, kun navigaattoria näppäilevä Ford-kuski ei nähnyt minua. Varusteena oli kyllä peruutuskamera ja monta muutakin herkkua, mutta äkkiseltään niihin oli vaikea luottaa, joten möhkö mikä möhkö.
Moottorina oli 1.6-litrainen diesel, joka tuntui kyllä riittävän voimakkaalta ainakin, kun olin yksin liikkeellä, mutta epäilen pienen voimattomuuden tunteen hiipivän kuskin tuntoihin, jos kyydissä on 7 ihmistä. 6-vaihteinen manuaali pelasi hienosti, mutta risteyksistä lähtöihin 1. vaihde oli valitettavan lyhyt ja ripeä kiihdyttäminen vaati välittömän 2. vaihtamisen. Citroen lupaa autolle huippunopeutta 188km/h ja kyllä minä mittarin mukaan 183 km/h sain kinnattua pitkään alamäkeen, mutta tuossa vauhdissa meno on jo aika hirvittävää. Picasso on kovin tuuliherkkä ja muutenkin tienpinnan muutoksissa helposti kiemurteleva, mutta jos noista tunteista ei vaan välitä, niin kyllä auto ihan tukevasti kulkee ja moottoritien mutkat taittuivat luotettavan tuntuisesti vielä yli 140 vauhdissakin.
Picassossa ei ole viisarimittareita ollenkaan, vaan keskipaneeliin on sijoitettu iso LCD-näyttö, jossa näkyy kaikki oleellinen tieto, kunhan hieman katsetta vasemmalle kääntää. Olin hieman kiireessä liikkeellä ja ensimmäisen 40 minutiin ajon aikana en päässyt alkuunkaan kärryille miten esim navigoinnin ohjeet näkyivät näytöllä, mutta toisella pidemmällä ajosessiolla ne jo tajusin. En saanut navigaattoria puhumaan mitään, mutta en kovin kovasti yrittänytkään. Keskikonsolissa on toinen kosketusnäyttö ja muutama hipaisunäppäin, joiden kautta ohjataa kaikkea radiosta navigointiin ja lämmityksestä auton asetuksiin.
Kuskin istuin oli lyhyt ja reisiin alkoi painamaan melko pian tuen puute. Kaasupoljin sijaitsee lähellä sivuseinämää ja minun oli jotenkin hankala löytää oikeaa asentoa jalalleni, kun kengän kärki osui koko ajan väliseinää kaasua painaessa. Pahinta Picassossa oli kuitenkin korin sisällä kumiseva melu ajettaessa moottoritiellä. Minun korvat soivat ajosessioiden jälkeen, kun rengasmelu pääsi kaikumaan isossa tilassa. En osaa kuvitella millaista kakofoniaa Picasso soittaisi Suomen teillä, jotka nastarenkaat ovat syöneet kuralle enkä halua sitä kokeakaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)