Valmistaja: Toyota
Malli: Corolla hatchback
Vuosimalli: 2005
Moottori, 1.6 bensa
Vaihteisto: manuaali
On pakko palata hetkeksi historiaan ja kirjoittaa autosta, jonka olen jo aiemmin listannut ja maininnut äskettäinkin. Kyseessä on yksi Suomen suosituimmista autoista, eli yhdeksännen sukupolven Toyota Corolla.Olen sattuneesta syystä ajanut semmoisella viime aikoina enemmän ja se onkin syynä tähän kirjoitukseen.
Kyseiseen autoon tutustuin ensimmäisen kerran jo heti pian sen syntymisen jälkeen, eli vuonna 2005. Ulkonäöltään hatchback Corolla on ihan mukiinmenvän näköinen etenkin, jos sitä vertaa porrasperäiseen tai farkkuperäiseen veljeensä. Vaikka en koskaan suuri Toyota fani olekaan ollut, niin 7. ja 8. malliversiot Corollasta olivat harvinaisen rumia ja 9. oli paluu parempaan.
Mitä ajamiseen tulee, niin ensi kokemuksesta asti muistan, että itseasiassa tuo erittäin suosittu auto ei ole mitenkään helppo ajaa. Kun ensimmäisen kerran ajoin autolla, niin oma autoni oli silloin Toyota Corolla Verso, jossa oli hyvin helpot kytkin ja kaasu, eli molempien liike oli tarpeeksi pitkä ja dynaaminen. Pikku Corollassa kytkintä voisi kuvailla sanalla binäärinen ja kaasua vähintäänkin kevytkenkäiseksi. Kun hyppäsin automaattivaihteisesta Audista Corollan rattiin, niin kyllä useampi risteys nauratti koko perhettä, kun liikkeelle lähdettiin ihan tarpeeksi korkeilla kierroksilla. En millään tahtonut oppia kytkimen toimintaa ja kun takapenkillä istuvan lapsen takia penkki on pakko pitää hieman edessä, niin kaasua tulee painettua aina hieman liikaa.
Nyt parin viikon jälkeen olen jo hieman parempi, mutta myöntää täytyy, että jos kaikki vastaavat Corollat ovat samanlaisia ja niiden kuskit monesti vanhempia naisihmisiä, niin kyllä se ajoittainen kytkimen tuoksu pysäköintihalleissa on ihan ok.
Ohjaustehostinta Corollassa ei ole, eikä ohjaus ihan höyhenenkevyt ole, mutta auton pienestä koosta ja painosta johtuen sen kanssa kyllä tulee toimeen yhdelläkin kädellä. Vaihdekeppi ainakin yhdeksän ikävuoden jälkeen on jo hieman hämmennettävä, eli vaihteet ei itsestään mene silmään paikoillaan ollessa, mutta kun liikkeelle päästään, niin vaihtaminen on kevyttä ja sujuvaa.
Kaupungissa pieni koko on etu ja pyörittely ja pysäköinti on helppoa. Alusta on pehmeähkö ja sen ansiosta hidastetöyssyjen yli voi ajaa nopeammin kuin esim. Audi Q5:lla. Maantiellä Corolla menee kevyesti, mutta turhaa veivausta ratista ei voi suositella, sillä olo käy hyvin pian pelottavaksi. 100km/h vauhdissa suurimmalla, eli 5-vaihteella kierroksia on jo 3000 rpm ja se kyllä kuuluu sisälle nastojen rallatuksen säestämänä.
Näin lumen puuttuessa nastarenkaat eivät ehkä tarjoa parasta pitoa ja siksi varmaan Corolla onkin hyvin aliohjaava pienelläkin nopeudella. Nopeampi ajaminen, mihin kyseistä autoa ei varmasti ole suunniteltu, vaatisi varmaankin "liimaamista" vasemman jalan jarrutuksella.
Sisusta on sinällään toimiva, vaikka penkkejä ei olekaan tehty pitkiä matkoja varten. Suunnittelusta näkee myös, että se ei ole eurooppalaista. Penkinlämmittimien kytkimet ja ajovalojen pesukytkin on vaihdekepin juurella sen etupuolella omassa kytkinpaneelissa ja sieltä ei mitenkään helposti hallittavissa. Ajotietokoneen tiedot näytetään keskipaneelin näytössä sen vieressä olevilla nappuloilla, mutta nappuloissa ei lue mitään sen ohjaamiseen liityvää, joten kokeilemalla ne oppii. Radion ohjaukseen nappuloissa kyllä on merkinnät.
Mikään oma suosikkini Corolla ei ole, mutta kun kytkimen ja kaasupolkimen saa haltuunsa, niin kaupunpyörittelyyn Corolla on hyvä. Nelosvaihteella voi ajaa leppoisasti nopeudesta 50km/h ylöspäin. En ole tarkistanut virallisia kulutuslukemia, mutta ainakin kyseinen yksilö on yllättävän janoinen. Ajotietokone ilmoittaa pitkän ajan keskikulutukseksi 8,2l/100km ja se on ainakin nykyisin vastaavalta autolta todella paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti