203.
Valmistaja: Skoda
Malli: Octavia Combi
Vuosimalli: 2015
Moottori: 2.0 TDI
Vaihteisto: DSG automaatti
Sain tänään käyttööni viidennen oman autoni, kun autokauppiasta ja huoltoa oli hieman käyty niin sanotusta jouduttamassa eilen ja viime viikolla. Kyseessä on siis uusi Skoda Octavia Combi 2-litraisella dieselmoottorilla, 6-pykäläisellä DSG-vaihteistolla ja Skodan 4x4-nelivedolla. Moottori on sama, joka minulla oli Q5:ssa, vaihteisto on toimintaperiaatteeltaan sama kuin Q5:ssa, mutta neliveto on jatkuvan Torsen keskitasauspyörästön sijasta Haldex, eli ns. kytkevä neliveto. Vähintään alitajuisena tavoitteenani on varmasti ollut pysyä mahdollisimman lähellä Audia, mutta pari askelta halvemmassa muodossa.
Minulla oli etukäteen ajatus, että en tule pitämään Octaviasta paljoa, mutta kestän sen, koska huonompikin se varmasti voisi olla. Ajoin tänään n. 170km koeajoa ja vaikka koitin olla pitämättä autosta, niin kyllä Octavia oli minut voittanut puolelleen ennen kuin parkkeerasin sen katokseen. Se on yllättävän hyvä monin tavoin.
Moottorista on puristettu 184 hevosvoimaa ja 380 Nm vääntöä ja vaikka niitä en sisäänajon aikana vielä kaikkia käyttänytkään, niin Octavia kulkee kevyesti ja helposti. Liikkeelle lähtö on hieman hitaan oloinen, kun ykkönen pysyy pitkään pykälässä. Todennäköisesti normaali lähtö vaatiikin ihan reilun kaasun polkaisun tai sitten on käytettävä vaihteiston Sport-asentoa alkuun. Tietokone antaa moottorin vääntää melko matalilla kierroksilla vauhdin väliaikaisesti hidastuessa, mutta heti kun kierrokset nousevat yli 1500 rpm, niin vääntöä on kyllä riittävästi ja ohittamaan lähdöt onnistuu ilman alas vaihtamistakin.
Ohjaus on kaupungissa kevyt ja maantiellä mukavan jämäkkä, luottamusta herättävä. Alusta on samanlainen, pintapehmeä, mutta silti tukeva. Patikossa pyöriessä äänet kuulostavat esim. hiljaisemmalta kuin äskettäin ajamassani BMX X4:ssa, mutta maantiellä taas X4 on hiljaisempi. Minulla on alla Nokian kitkarenkaat ja ne on kyllä miellyttävän hiljaiset. Nastojen syömissä urissa maantiellä rengasmelu kuuluu hieman sisälle, mutta tasaisella ajettessa meno on todella hiljaista.
Sisustus on toimiva, mutta ehdin jo kaipaamaan konsernin kalliimmista merkeistä löytyvää urheiluistuinta, jossa on jatkettava reisituki. Istuin on onneksi tasainen, joten painetta reisille ei tule paljoa. Käsijarru on perinteinen kahvamalli ja sen sijalle kaipaisin nappitoimista sähköistä jarrua, mutta varmasti kahvaankin tottuu. Tilaa Octaviassa on hyvin. Viritettyäni kuskin istuimen omalle 187 senttiselle rungolle sopivaksi voin silti mennä takapenkille istumaan ja heilutella jalkoja huoletta, sillä etupenkkiin on väliä polvista vähintään 5cm. Etupenkin ollessa samassa asennossa ja takapenkkien ollessa taitettuna kyytiin mahtuu 180 senttiä pitkät esineet helposti. Takapenkit kyllä taittuvat alas, mutta pohjasta ei tule tasaista.
Ensituntumaa Octaviaan tässä. Kirjoitan varmaan lisää, kunhan kilometrejä kertyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti