220.
Valmistaja: Volkswagen
Malli: Tiguan 4MOTION
Vuosimalli: 2016
Moottori: 2.0 TSI
Vaihteisto: DSG
Aika tarkkaan pari vuotta sitten testasin silloisen Volkswagen Tiguanin uutta autoa etsiessäni ja kirjoitin siitä lyhyen tekstin tänne http://elamaniautot.blogspot.fi/2014/09/192-volkswagen-tiguan-4motion-r-edition.html . Pidin silloin autoa pienenä ja kun nyt olin jostain lukenut, että Tiguan on kasvanut, niin halusin sen testata.
Samalla tavalla kuten pari vuotta aiemmin, niin liikkeen pihassa oleva malli oli R-edition, eli "blingimpi" versio isompine renkaine ja koristeineen. Ulkoa auto näyttää rohkealta jyrkän keulan ansiosta ja todennäköisesti minä totun siihen, mutta tässä vaiheessa en vielä juuri syttynyt auton ulkomuodolle. Sisäpuoli sen sijaan näytti minusta välittömästi hyvälle, ehkä hieman selittämättömällä tavalla. Tiguanin iso värinäyttö lienee sama kuin uudessa Skoda Superbissa ja vaikka radiopainikkeet asemien logoilla varustettuna ovat käytännölliset, niin niitä voisi mielestäni hieman tyylitellä tai ainakin antaa omistajalle mahdollisuuden valita eri vaihtoehdoista. Muutaman ohjelmarivin kirjoittaminen ei luulisi olevan paha nakki, kun niillä saisi helposti montaa omistajaa tyytyväisemmäksi.
Tiguan käynnistyy napista, eikä avainta tarvita muualla kuin housujen taskua täyttämässä. Bensamoottori on tyhjäkäynnillä lähes äänetön ja 7-pykäläinen DSG toimii moitteettomasti ja auto lipuu eteenpäin kuin huomaamatta. 180 bensahevosta liikuttavat Tiguania hyvin, kunhan dieseliin tottunut kuljettaja muistaa pitää kaasun pohjassa ja antaa moottorin ulvoa hieman falsetissakin.
Alusta on kuten vanhassakin Tiguanissa, eli jäykkä ja vauhdikas ajaminen on helppoa ja henkilöautomaista. Jäykkä alusta ei kuitenkaan ole epämukava vaan pienet rypyt ja junaraiteet ylittyvät hyvin mukavasti ja hiljaa. Tarkoituksellinen ravistelu asettuu nopeammin kuin esimerkiksi aiemmin ajamassani Superbissa, mutta siihen saattaa myös vaikuttaa isot vanteet ja matalaprofiiliset renkaat.
Sisätilat ovat kasvaneet huomattavasti ja minun säädettyä etuistuimen itselleni sopivaksi takapenkille jäi vielä hyvin tilaa. Takana istuneen lapseni mielestä tilaa oli enemmän kuin Octaviassa. Etuistuinten selkämyksestä voi taittaa käyttöön pöydät ja valitettavasti tällä kertaa jäi testaamatta, että onnistuuko minun takan istuva lapsi taittaa pöydän ylös, vai ottaako se polviin kiinni kuten aikaisemmassa mallissa. Koeajetussa versiossa oli kahdessa osassa siirrettävä takaistuin ja leveämmän osan, eli vasemman istuinen ja "keski-istuimen" sisältävä istuin näytti hieman tökeröltä, kun "keski-istuimen" oikea etukulma oli huomattavasti korkeampi, kuin oikeanpuoleinen istuin ja olen melko varma, että jos joutuu istumaan oikealla puolella reiden levätessä kulmaa vasten, niin se rupeaa painamaan pidemmällä matkalla. Mainitsen "keski-istuimen" lainausmerkeissä, sillä se on niin kapea, että ei se oikea istuin ole ja se on selkeästi tarkoitettu vain lapselle tilapaiseen käyttöön.
Moottorin ääni ei kuulu sisälle muuten kuin korkeilla kierroksilla, mutta rengasemelu soi hieman sisälle asti. Ei häiritsevissä määrin, mutta kuitenkin. Itseasiassa Tiguanilla on erittäin mukava ajella korkealla istuen. Minua miellytti ainakin, että päinvastoin kuin esimerkiksi Honda CRV:n kohdalla Volkswagen ei ole lähtenyt laskemaan autoa alaspäin ja pienentämään maavaraa. Tiguanissa on maavaraa 20 senttiä ja minulle se vähintä mitä voi odottaa, vaikka kyseessä onkin vain katumaasturi, eikä ihan oikea maasturi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti